MartinStenberg

YLIVELKAANTUNEET JÄTETTY HEITTEILLE

Suomessa on nykyään lähes 400 000 kansalaista, joilla on maksuhäiriömerkintä ja määrä näyttäisi vain kasvavan lähivuosina. Myös velkasaneeraushakemusten määrä on lisääntynyt tasaisesti viimeisten 10 vuoden aikana. Vuonna 2018 kasvu oli lähes 8 %. Velkasaneeraukseen pääsy on vaikeaa, sillä prosessi on pitkähkö ja vaatisi enemmän resursseja. Kuntien talous- ja velkaneuvonta on tarjonnut erinomaista palvelua, mutta neuvontapalvelun tarve on lisääntynyt ongelmien myötä merkittävästi ja resurssitarpeet kasvaneet vastaavasti. 

  Ylivelkaantumisella ja köyhyydellä sekä syrjäytymisellä on syy-seuraus-yhteys keskenään, joten kierre on saatava katkaistua tukea ja lainsäädäntöä kehittämällä. Erityisesti pikavippiyritysten todelliset luottokorot ovat käsittämättömän suuret, jopa satoja prosentteja – niiden maksimimäärät on säädeltävä lailla kohtuutasolle pankkien korkotasoa noudattaen ja niitä jatkossakin seuraten. Lisäksi pikavippien ja lainojen perintäkulut ovat kohtuuttoman korkeat, esimerkiksi muutaman prosentin jäämäkorosta voi perinnän kautta tulla lähes sadan euron maksuvaatimus, joka lisätään seuraavaan perintään pääomaksi uuden perintämaksun perustaksi ja näin velkakierre vaikeutuu.

 Toisaalta, joidenkin pikavippiyritysten toimintaan on selkeästi liittynyt asiakasverkoston kasvattaminen helposti ja nopeasti myönnettävillä luotoilla. Kun maksusuorituksista on kulunut muutamia vuosia, luottoyritys on yrittänyt laskuttaa uudelleen aiempia jo maksettuja luottoja. Harvalla on enää vuosien takaista kirjanpitoa tallella eikä uhkaavilta tuntuvia perintätoimia maksuhäiriömainintoineen ole osattu tai uskallettu vastustaa. Lisäksi kuluttajasuojaviranomaisten työtaakka on pitkittänyt oikeusavun saamista, ja vaikka pikavippiyrityksiltä saataisiinkin ylimalkaisia selityksiä, ei virheitä myönnetä ilman vuosia kestäviä oikeusvaatimuksia. Raskaat hallintotoimet ja kansalaisten osaamattomuus aiheuttavat epätietoisuutta ja ahdistusta. Pikavippitoimintaan on liittynyt perinnän toteutuksessa myös laittomia piirteitä uhkailua ja jopa väkivaltaakin käyttäen, johon jo viranomaisetkin ovat joutuneet puuttumaan. Paikoin on esitetty myös huomioita ulkomaisten rahoittajien mahdollisista rahanpesutoiminnasta.  

 Edelleen, kun velka on asiallisesti maksettu, joutuu maksuhäiriömerkinnän saanut velallinen – vaikka olisikin velkansa maksanut – noin 3 vuoden karanteeniin. Tuolloin kansalaiselle ei myönnetä tavallisimpia vakuutuksia tai niihin liittyviä lisäpalveluja puhumattakaan asunnon ja jopa työn saannin vaikeutumisesta. Täten syrjäytyminen syvenee ja ongelmat kasaantuvat. Kun velat on maksettu, olisi maksuhäiriömerkintäkin ehdottomasti mitätöitävä!   

 Poliitikot ovat nukkuneet pahasti yönsä yli, sillä pikaluottoyritykset ovat hyödyntäneet lainsäädännön porsaanreikiä ja määrittelemättömiä käytäntöjä. Tulevalla hallituskaudella olisikin lainsäädännöllisiin keinoin saatava pikavippiyritysten toiminta kuriin kansalaisten oikeusturvaa kehittäen sekä tukipalveluita ja velkasaneerausmahdollisuuksia lisäämällä. Eduskunnan pohtima 30-50% korkokatto ei ole alkuunkaan riittävä. Eräinä mahdollisuuksina velallisten tukemisessa voisivat olla Kilpailu- ja kuluttajaviraston pääjohtaja Kirsi Leivon esittämät toimet alkuperäisen lainan absoluuttisesta korkokatosta leikkureineen sekä käräjäoikeuden laajemmasta ja oma-aloitteisesta mahdollisuudesta kohtuullistaa luottokustannuksia ja epäasiallisen markkinoinnin kieltämisestä. Mikäli ylivelkaantuneilla olisi joustavampi ja tehokkaampi tapa päästä velkojen kohtuullistamistoimenpiteisiin, ehkäisisi se osaltaan vuosikymmenien velkakierteeseen joutumista ja lisäisi kansalaisten oikeusturvaa merkittävästi lisäten myös pikavippiyritysten vastuuta toiminnastaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat